Paljon onnea siskoilleni Veeralle ja Vernalle sekä veljelleni Romeolle ja Minulle, meille Ulvomäen V-mäisille kolmevuotiaille!!

Ennen me oltiin pikkuisia. Näin pieni mä olin viisiviikkoisena:

Ja kasiviikkoisena röllimassuna:

Nyt me ollaan jo opittu Olemaan Koiriksi. Mäkin etupäässä syön, nuuskin, merkkailen (ulkona), nukun ihmisten kainalossa tai omalla petillä ja leikin välillä omilla leluilla. Tykkään metsässä juoksemisesta ja agilitystä.

Isäntä on mut ymmärtänyt oikein. Tänään just, kun Emäntä oli mut taas haukkunu, että nätti on kuin kuva mutta kipakka. Isäntä totesi, että mä en ole ollenkaan äkäinen, oon aika rauhallinen. Että terrierin kuuluu olla tulta ja tappuraa, enkä mä ole olleskaan paha. Ni. Mä tykkäänki Isännästä kauheesti. Niinku yleensäkin ihmisistä, mutta koirista en monistakaan.

Mulla on monta lempinimee: oon Pukka, Vaapu, Vaapukka, Koira, Tyttö ja Tyhmä.

Vaikka Minun Korkeudellani on tänään siis kolmevuotissynttäri ja olen saanut 'kakuksi' häränhäntää ja pakastinlokeron täyteen uutta barffiruokaa, voisin kertoa ton marakat sauko pissapoj rääpäleen ylimääräisestä kolmen ruokalajin iltapalasta. Ekaks se söi neljä ruutua suklaata, se kun röyhkeenä ja ketteränä käy tuolit ja pöydät jos jotain tahtoo. Sit se ei syöny niitä Leen sormia jotka sen kurkussa oli, vaan nielas sen suklaan. Toisena ruokalajina oli isohko klimppi suolaa, ja odoteltiin oksentaaks se, mutta se vaan nuoli huuliaan. Jälkiruuaks se söi neljätoista hiilitablettia. Sit se vaan lenkillä pompp hypp juoksi iloisesti ja oli ihan terve. Mä en saanu noista kolmesta mitään vaikka oli Mun Synttäri. Hiilitabuja olen kerran nuorempana syönyt, ihan hyviä.

Terveisin, Vappu