Nääs valmistaudun sunnuntain missikilpailuihin henkisesti muistelemalla menestyksen hetkiä. Ruumiillinen valmistautuminen on illan tapaaminen Riitan veitsen ja saksien kanssa ja aivan typerä ruokavarkauksien estäminen koko viikon! Vähänkö noi ihmiset on tylsiä ja laittaa leipäpussitkin niin ettei pieni koira yletä maailman parhailla hypyilläkään!

Henkimaailman mielikuvaharjoituksissa auttavat vaikka valokuvat. Tässä Annastiina Niemen ottamia kuvia, jotka siis Anscun luvalla saa näyttää teillekin. Kuvat on otettu Tampereen KV-näyttelystä, joissa sain ERIn ja olin JUN1. Sieltähän olen juttua kertonut, mutta ei ollut yhtään omaa kuvaa.

Ihan kuin mulla olisi kukka kirsussa! :-)

Kyykistyipä tuo matami ja antoi sitä nakkia. Vihdoinkin!

Olen kuin patsas!

Kiitos Anscu kuvista! Sovitaanko nyt että erkkarissa tuo muori tulee alemmas, ettei mun tarvi kurkotella päätä ylöspäin ihan koko ajan. Tulee niska kipeeksi eikä näytä nätiltä, vaikka muuten olen Täydellinen ja sitäpaitsi Ihana. Mun mielestä näistä kuvista huokuu myös mun kiintymys ja uskollisuus tuota nakinantokonetta kohtaan, mikäs sen muijan nimi nyt olikaan.... Joku. Se asuu meillä. Kyllä mä kohta muistan. Se on aika mukava ja tosiaan ruokkii mua joskus jos muistaa ja viitsii. Ei kai sillä nimellä niin väliä.