Kävin eilen semmosessa mätsärissä, joka tarkottaa, että paljon on koiria ja odotellaan tosi lähekkäin monta tuntia. Sain paljon herkkuja Hannan taskusta, ja taisin vähän kiskoa siinä hassussa narussa, kun kuristi kurkkua ja puklasin parit oksennukset hätäpäissäni.

Kävin mä juttelemessa yhden tädin kanssa. Se nauro mulle ja sano että mä oon kenguru. Vähän se iteki talutti mua, kun ei oikein osunu kaikki tassut maahan. Saatiin niinku vinkkiä ja sit kun me mentiin toka kerran sinne sen tädin alueelle monen kanssa, olinkin jo opetellu paremmaks kävelijäks.

Mulle kerrottiin että siellä saa vaan nauhan, ei niitä kirjaimia niinku Oikeessa Näytelmässä (joku EH niinku EriHyvä esmes), mutta mää sain! Ihan neljä! Pöydällä kun siinä viuhdoin, niin täti anto mulle nää: ADHD jotka on varmaan Aivan Dramaattisen Hyvä Dodella. Sit kaikki sai vuorollaan tyttöjen värisen nauhan (punanen) tai poikien värisen nauhan (sininen) ja siellä yhdessä sain olla kaikkien muittenki sinisten kans. Enkä joutunu sieltä ihan heti pois! Vasta kun otettiin pois ne, jotka ei saanukaan pussillista kivaa roinaa, mää jouduin lähteen (oisko meitä ollu sillon kaheksan). Mut mun agilitystä tuttu Jekku sai palkinnon, että sillai! Onnee sinne.

Arvatkaas paljonko meidän sakissa (pienet koirat) oli yksilöitä? 79!!!! Me mentiin sinne viiden jälkeen, kuudelta piti alkaman arvostelut, ja meidän pyörähtelyt loppu puol kymmenen. Oli siinä pitkä aika näin pienellä pojalla olla toisten koirien vieressä. Olin kuulemma ihanan kiltti, että musta kyllä tykätään, vaikken osaa missikävellä vielä kamalan hyvin. Harjottelu kuulemma jatkuu, kun sunnuntaina olis Näytelmät eli Komeuskisat.

terveisin poikamaisen vinkeä Merri

ps. Olikohan niissä eilisissä nameissa jotain hassua, kun koko ajan pierettää. Täällä pitää oikein tuulettaa.