Paska reissu mutta tulipahan tehtyä, vois joku sanoo, mutta ihan ok oli käydä kotikaupungin isossa näyttelyssä. Tuomari ei vaan meistä tykänny.

Merri oli oikeesti tosi komee mutta muihin verrattuna pieni. Voi olla että Ossi voitti ihan syystä. Onnea sinne! Voihan se olla että kävelyssä ja seisomisessa on opettelemista, mutta paremmin Merkurius meni kuin luultiin, ihan kivasti.

Pentukehä, urokset, tottakai. Kolmas.

8 month old small male, very skinny today, good shape of head, a little light ears, very in low in withers, chest not deep enough, parallel rear, wide in elbows, excellent coat, good temperament.

(8 kuukautta vanha Mies, Hannan pitää antaa paljon lisää läskiruokaa, hyvän mallinen pää, pikkusen (vaan!) kevyet korvat, tosi matala säkä, rintakehä ei tarpeeks syvä, tasapainoinen (?) perä, leveä kyynerpäistä, tosi hyvin Tuijan trimmaama, hyvä luonne)

Minä, Vappu the Great, olin oikeesti tosi kaunis, ihana ja mahtava, mutta täti erityisesti moitti mun kävelyä ja olemista. No lattian haistelu on kivempaa kuin ravaaminen!

Avoin kehä, naiset, EH.

medium size female, nice head and expression, enough neck, not very well angulated front & rear, enough chest, not very fluent movement, should be shown better.

(keskikokonen Nainen, kiva pää ja ilme, tarpeeksi niskaa, ei oikein hyviä kulmauksia edessä eikä takana, tarpeeksi rintaa, ei kovin hyvät liikkeet ja niin surkeesti esitetty ettei Hanna vie kehään enää iki-ikuna vaan joku kuka vaan vapaaehtonen niinku Riitta vaikka)

Tällasta meistä sanoi miedän mielestä vähän hassu täti Malforzata Supronowics, joka oli tullu meitä varten ihan Puolasta asti. Ilmankos sitä väsytti. Ennen mun kehää se haukotteli aika makeasti.

Terkkuja kaikille jotka pärjäili, me ei saatu paljoo seurustella, kun tehtiin vaan omat suoritukset. Näin tällä kertaa.

Vappu, oman perheensä kaunein narttukoira