No en mä siellä hevonkakkamaneesissa kerinny harkkaamaan kuin kolme kertaa, ja niistäkin yhden ilman valmentajaa. (Oli joku kokous ja sitten ne esteet vietiinkin jo sieltä pois.) Onneksi nyt on ollut tosi aikaisessa kevät, ja lumi on ihan melkein joka paikasta kadonnut hus pois. Meidän omalla kentällä, jossa en ole vielä edes käynyt, on lumetonta. Sihteerini just luki mulle, että ryhmät on tehty ja harkka-ajat jaettu. Valmentajaks tulee sama kuin maneesiharkoissa ja sit joku uus lisäks. Kuus koiraa, ja niistä kaks parsonisteja: Ilona ja mä! Samassa sakissa! Viittisköhän vähän huudella sille, kun se kuitenkin on narttu? Vai olisko vähän kaveria?? Ens viikolla alkaa harjottelu. Meiltä on tietokoneen mittausten mukaan kentälle 3,2 km matkaa eli lämmittely- ja jäähdyttely suoritettaneen matkakävelynä. Ainut paha, että sit mun boksi jää kotiin, ja mä en voi ollenkaan, yhtään olla hiljaa enkä rauhottua. Mua korpee tosi pahasti jos tuo hihnan toisessa päässä roikkuva menee kantamaan niitä esteitä tai muuten hiihtelemään sinne kentälle ilman mua!! Pakkohan siinä on vähän avautua, tempoa hihnaa jos se vaikka irtoisi puusta tai aidantolpasta tms - en tiedä mitä siellä kentällä on semmoiseen vankeuttamiseen käytettävänä - ja testailtava äänijänteiden ääripäitä.