Ainiin. Kiitos kaikille jotka on kirjoitelleet terkkuja mun silmätarkastusjuttuun, niin tai muutenkin.

Tiedoksi vaan, että päätin sitten mennä ihan ajan kanssa jo nyt näyttämään tarkemmasti noita kaunistuksia, joilla maailmaa katselen. Sanna-täti Hakametsässä tapaa Mut Ihanan ja Ihmeellisen huomenna. Kurkistaa että miltä ne mun linssit näyttää ilman tippaa ja uudenlaisen tipan kanssa. Kun siellä ryhmätarkastuksessa on niin kiire ja laitettuna silmiin se yksi tippa.

Mä vähän tossa yksi ilta siristin toista silmää. Siis koko illan. Katellaan nyt kunnolla, vaikka ensin oli puhe että syksyllä tai joskus. Hannakin sanoi, että rahaa se vaan on, kun käydään näyttämässä. Musta se ei ole rahaa, se on kyläilyä ja pöydällä seisomista, herkun syöntiä jos hyvin käy. Mutta että rahaa? Sitäpaitsi mulla on joku semmoinen jonka nimi on vakuutus.

Musta on parempi käydä liian usein kuin liian harvoin eläinlääkärissä. Siellä on aina ihan kivaa. Kerran pentuna meni hermo, kun leikattiin kynnet (!!) mutta muuten on aina ollu mukavaa. Odotushuoneessa voi tietysti olla jotain idiootteja, joille vähän sanon jotain, jos viitsin, mutta ne tädit! Ne on kivoja.