Olen kaaaa-au-niiiis, olen rooooh-ke-aaa, olen va-paaaa-a-a, syntynyt voittamaaaaan! (Eiks se vanha laulu mee noin?)

Tuire Okkola tykkäs musta, vaikka oli kuulkaa näytelmässä sellanen pienenpieni näyttämö elikkä kehä. Yhtä pieni kuin vuosi sitten Ähtärissä, mutta nyt omassa huoneessa, siinä luki takkahuone. Ihmiset oli liian lähellä, toiset koirat oli liian lähellä, Melli-pahus tunkin poksinsa mun lootan päälle kerrostaloksi ja kaikkea! Silti mä olin taas kuin unelma. Vieras tätikin kehui, että onpa rauhallinen koira!!! Tykkään näytellä. Kuvattavana olemisesta en tykkää. Kuvat on seuraavalta päivältä kotoa.

1270702.jpg

Se tuomaritäti oli vähän hassu. Se ei tykkää kun häntä menee selän päälle, ja vähän sanoi mun silmiä isoiksi, vaikkakin kauniiksi. Muuten se vain kehui! Saatte sen tekstin kun mun sihteeri editoi sen tähän joskus toisena päivänä. Nyt se lappu on eri talossa kuin tietokoneet. (Jostain syystä meidän kotona tietävä kone ei ole nykyisin tietävinään mitään. Se on mennyt kai lomalle tai eläkkeelle.)

Kuiteskin tärkeintä kaikessa on se, että se antoi mulle paljon kauniita nauhoja ja ruusuja ja pahveja ja lappuja, ja sen mielestä mä olin Ihan Kaunein Nainen koko päivän parsoneista ja Velhon kans sitten pariskunta tai jotain. Siis niinku ERI NUK1 PN1 VSP serti

1270701.jpg1270703.jpg

Mitä siitä sitten saa kun on Kaunis ja Sertifioitu? Siitä saa Pusuja, Haleja, Ulkoilua, Herkkuja ja Uusia Leluja. Sain pehmeän ERI-kilpikonnan ja Serti-Oravan. Molemmat vinkuu! Kivoja!

Näyttelyn jälkeisenä päivänä eli sunnuntaina tutkin lähimetsän lumet! Nyt sitä on paljon! Musta yritettiin saada sielläkin hyviä kuvia, mutta juoksin karkuun, upposin hankeen tai muuta hankalaa. On kuvaajassakin vikaa. Mutta minussa ei! Olen kaa-au-niis, olen rooooohke-aaaaa (jne)....... - - -

1270704.jpg1270705.jpg1270706.jpg1270707.jpg1270708.jpg1270709.jpg1270710.jpg1270711.jpg1270713.jpg

Tuomaritäti sanoi, että olin lauantaina 'tönkköpylly'. Muuten ois tykännyt vielä enempi. En mä metsässä ollut tönkkis. Oli tilaa.