Arvatkaas missä kävin iltakävelyllä eilen illalla? Helsingin Kulosaaressa! Keskellä viikkoo vaan pyyhkästiin sinne autolla, en tiedä miks. Käytiin me Vaarillakin, ja siellä oli ainaskin kolme kivaa:

  1. Vaaria saa pussata ja se rapsuttaa kauan.
  2. Kerjäämällä sain prinssinakin! (Tätä ei kotona tapahdu!)
  3. Vaarin sohvaan pääsee pienet koiratkin.

Kulosaaressa on meri. Kahlasin, ja melkein lähdin uimaan, mutta sitten muistin, että ei saa irrottaa jalkoja pohjasta. Vesi on aika pelottavaa, jos ei ole tassut pohjassa. Olisin ehkä voinut vähän tutustua niihin sorsiin jotka oli niin lähellä. Veden roiskiminen oli kuiteskin kivaa, mutta se vesi on hassun makuista.

Kulosaaren koulun pihassa oli tyhmä jänis. Se pupu odotteli paikallaan kauan, kun me oltiin Siirin kiipeilyn ajan paikoillaan kiipeilytelineen luona. Ihan oli vain joku alle 20 metriä matkaa. Sitten se pupu tulikin meitä päin! Menin ihan onnesta sekaisin, Pirkanmaan puput kun aina menee karkuun eikä tule luokse. En mä ylettänyt haukkaamaan sitä, kun olin hihnassa, mutta temmoin ja kiskoin kyllä voimieni edestä, jotta olisin päässyt sen luo, kun se kurvasi kuitenkin sitten vähän sivuun.

Sitten näin vielä melkein kaksoisolentoni siellä. Kulosaaressa asuu joku aika paljon mun näkönen pastorikoira. Terveisiä vain sinne, vaikka ei päästy ihan nuuhkimisetäisyydelle.

Sunnuntaiksi mulle on luvattu jotain Mansen Murrea. Onko se joku mureke tai muuta hyvää? Kuulemma ollaan Varaparistot, me liukkaasti liikkuvat Vappu, Panu ja Risto. (Ihania miehiä tulee siis myös!) Tulkaa tutut katsomaan! Aamulla ollaan siellä Kaupissa.