Mä olen linssilude, mutta mun ihmiset ei oikein osaa ottaa hienoja kuvia. Tässä kuitenkin näytän teille miten läkötetään. Se on hieno sana joka kertoo istuma-asennosta:

359851.jpg

Voisin vähän kurkistaa kuka tätä blogia lukee:

359850.jpg

Kävin eilen kampaajalla eli Riitan luona. Olin aika hienosti, paitsi kun etutassujen varpaanvälejä siistittiin. Mua niin aina pelottaa kynsienleikkuukin. Tassut on koiralle herkkä paikka. Kauniiksi tulin, oi, niin ihanaksi. Harmi, ettei ole taitavampia kuvaajia talossa. Yrittäkää nyt nähdä kuinka ihana nainen lähtee missikisoihin lauantaina:

359848.jpg

359849.jpg

Kotiin lähtiessä sain lenkkiseuraksi Riitan omat eli Jaskan ja Alman. Olen aina innokas menemään niiden luokse, vaikkeivät minusta tykkääkään. Erityisen rakastunut olen Alma-tätiin, ja sehän suorastaan inhoaa minua. (Miksi, oi miksi?!) Jaskasta mua pidetään ihan syystäkin erossa, se kun ei ole kaveria muitten kuin harvojen ja valittujen kanssa. Alman lähellä kävin pikaiseen siitä pihassa lähtiessä. Yhdessä käveltiin yli puolet mun kotimatkasta, sitten muut kurvasi niin halukkaasti risteyksestä kotiinpäin, että Riitan oli ne vietävä takaisin. Yhtään en missään vaiheessa valittanut, vinkunut tai yrittänyt kauemmas ihanista 'ystävistä', mutta kotona mun suupielessä havaittiin pieni ventti. Olin ihan tyynesti ottanut turpaani Almalta siinä lähtöhötäkässä (arvelevat ihmiset). Saksen- tai trimmausveitsen jälki se ei ole. Mä olen oikea, rohkea metsästysterrieri, joka ei valita jos pikkaisen puraistaan. Näin.

Riitalle vielä kiitokset kun kampasi ja laittoi mut kuntoon. Pusuja!